Montenegron länsi- rannikko on hyvin kaunista aluetta vuoristoineen ja merenrantoineen. Jos tykkäät viettää lomapäiviäsi etelässä auringossa löhöillen, voin ehdottaa että ensi kerran kokeilisit Montenegron rantoja. Ensinnäkin täällä kelpaa eurot, täällä on todella kaunista, halpaa (suomen hintatasoon nähden), eikä turismi ole vielä näyttänyt kynsiään ainakaan siinä määrin, mitä esimerkiksi Espanjan aurinkorannoilla.
Matkame jatkui seuraamalla rakkaaksi tulleen navigaattorimme ohjeita. Navigaattori ohjasi meitä kohti Kosovoa tietämättään varmaan itsekkään minne oikein oli menossa, sillä ei aikaakaan kun meitä ystävällisesti pyydettiin kääntymään epäilyttävän näköiselle pikkutielle johon uhrasimmekin sitten ajastamme seuraavat 5 tuntia, toki meille myöhemmin selvisi että n. 10 km päässä olisi mennyt toinen tiekin ja näin ollen olisimme välttyneet via dolorosalta. Pikkutielle käännyttyämme se muttui kiemuraiseksi vuoristotieksi, vastaan tuli vähän väliä pieniä vanhoja kuorma-autoja puukuorma lasteineen joita sitten väistelimme milloin peruuttamalla leveämmälle alueelle milloin rukoilemalla että tie jatkuisi vielä 10cm automme sivulla, ennenkuin alkoi kymmenien metrien pudotus. Ensin nousimme n.1500m kiemurtelevaa tietä ylös ja laskimme sen alas rinteen toista puolta, seuraava kukkula olikin sitten n.1900m korkea ja sama juttu, pian alkoin rakas navigaattorimme näyttää harmaata viivaa ruudussa minkä totesimme olevan rajaviiva, lähenimme hitaasti mutta varmasti rajaa kiemurltelevilla teillä (tällöin kello oli jo puoli yö), pian valokeilaamme osui lohduton näky, ISO kuoppa tiessä sekä muutama iso betoninen kolmio ja näin olimme tulleet rajalle. Tie Kosovonpuolella jatkui pienenä kinttupolkuna ja näin ollen oli lähellä ettemme tehneet navigaattorista samantien pulujen ruokaa. Tällöin jo tiesimme että rajalta on vielä kolmen tunnin ajomatka Kosovan Pristiinaan ja nyt kun huomasimme että olimme viimeiset parituntia ajaneet väärään suuntaan olo oli hieman masentunut. No mutta eipä siinä, n.1900m ylös ja sama alas ja näin pääsimee toiselle tielle mitä pitkin lopulta löysimme Kosovon rajan. Lopulta olimme perillä Pristiinassa yöllä kello 05:00 ja ystävämme Lauri tuli meitää vastaan, hetken ajoimme laurin perässä ja vihdoin olimme majapaikassamme ja kävimme maate.
Herätys oli klo 09:00 ja aloimme valmistelun aamun jumalanpalvelusta varten joka alkoi klo 11:00. Jumalapalvelus meni väsymyksestä huolimatta mallikkaasti ja pian olimmekin nauttimassa paikallista päivällistä ystäviemme kanssa, ruoka oli huikean hyvää! Ruoka meni meillä kaikilla armottomasti jäseniin ja menimme hetkeksi lepäämään enne kuin lähdimme shoppailemaan paikalliseen kauppakeskukseen illaksi.
Ensimmäiset kokemukset maasta ovat todella hyvät, ihmiset joihin olemme tutustuneet ovat olleet todella ystävällisiä ja olemme koko tiiminä olleet tyytyväisiä näkemäämme. Toki olemme raapaisseet vasta pintaa.
Tänään suuntana olisi Albania ja pian pääseme tarkastamaan matkamme todellisen tarkoituksen toteutumisen, meneekö apu perille?
Tiimin puolesta Mixu
