Tänään aamulla heräsimme Tsekeistä Motellista lähellä
Itävallan rajaa. Huonosti nukutun yön jälkeen olimme kaikki enemmän tai
vähemmän pihalla maailmanmenosta ensimmäiseen pariin tuntiin ja säälittävä
aamupala ravitsi meidät hädintuskin, onneksi kuppi kahvia sai meihin hieman
virtaa aloittamaan matkan kohti tulevia haasteita, kuten rajan ylitystä
Itävaltaan!
|
Itävalta, Wienin lähellä, mootoritien varressa |
Itävallan puolella nautimme silmää miellyttävistä
maisemista, tuulimyllyjen määrä pohjois- Itävallassa oli huikea sekä maaston
monimuotoisuus häkellyttävä, jos olet ajatellut joskus ajelua siellä päin voin
tiimimme puolesta suositella siellä päin käymistä. Niistä maisemista emme
kuitenkaan ehtineet kauaa nautti kun tie muuttui jo kolmikaistaiseksi
moottoritieksi korkeine meluaitoineen, kunnes maisema alkoi kumpuilemaan ja
pian ajoimme jo vuorten väleissä rallia paikallisten porche porhojen kanssa.
Näkymät olivat henkeäsalpaavia, vuorten huiput olivat pilvien peitossa kun
puolestaan laaksoissa olivat vihreät niityt lehmineen. Pysähdyimme
moottoritiellä levähdyspaikalle tyhjentämään juotuja vesipulloja ja samalla kun
astuin ulos autosta tunsin sen mitä odotin suomessa koko kesän, auringonlämmön!
Valitettavasti emme kerinneet nauttimaan siitä muutamaa minuuttia enempää,
sillä moottori tie on kuuma! Tämän päivän ajo on ollut kovinkin etenevää mm.
Itävallan, Slovenian ja Kroatian hyvien tieosuuksien ansiosta.
Kun ylitimme rajan Itävallasta – Sloveniaan ja matkamme
jatkui juurikaan huomaamatta mitään eroa maiden välillä. Noh, Slovenia oli hyvin
nopeasti nähty, sillä käytimme maata vain keritäksemme Kroatiaan nopeammin.
|
Kroatian ilta-aurinko |
Kroatia, tuo tulli pisteiden maa, heti aluksi kun saavuimme
ensimmäiselle tulli pisteelle tylsistyneen näköinen tulli virkailija halusi
nähdä passimme, no siinä sitten passeja etsimään takakontin matkalaukkujen
syövereistä, passit löydettyämme pääsimme jatkamaan matkaa eikä aikaakaan kun
vastaamme tuli toinen tulli piste missä kaksi virkailijaa tutkivat meidän passimme
n. 10 m välein, mietityttää vain monta kertaa ne passit oikein tarvitsee
tarkistaa…
Pienistä hidastuksista rajalla huolimatta pääsimme jatkamaan
matkaa kohti Montenegroa.
|
Metsäpalo Kroatiassa. Kuva on otettu liikkuvasta autosta
yöllä, mutta siitä saa kuvan palon laajuudesta. |
Kroatia on osoittautunut ennakkoluulojamme paljonkin
paremmaksi maaksi, moottoritiet muun muassa ovat olleet keski- Euroopan
parhaimmistoa, maisemista puhumattakaan. Kroatia on ehkä kaunein maa
luonnoltaan matkan tähän vaiheeseen tullessa, vuoristoja myötäilevä moottoritie
ja sen aavat laaksot miellyttävät jos ketä moottoritien käyttäjää, voisinpa
jopa suositella moottoripyöräilyä harrastavalle, että Kroatiassa kannattaisi
käydä ajelemassa.
Matkanvarrelle näimme monenlaista, kuten esimerkiksi laajat
maastopalot moottoritien varrella, savu peitti välillä jopa koko moottori tien,
se näky oli melko huima ja jokseenkin hämmentävä, tuntui siltä että ihminen oli
melko avuton moisen palon rinnalla.
Tällä hetkellä istuskelen täällä Kroatian iltahämärässä Hotellimme
terassilla tätä blogi teksitä kirjoitellen
Road to Hope tiimin puolesta
-Mixu